Hyvää aurinkoista ja leppoisaa sunnuntaita!
Avasin juuri osakesäästötilin, joka tulee käyttöön niin että säästämme sinne puolisoni kanssa yhdessä.
Minulla ja lapsilla on olemassa omat arvo-osuustilit mutta puoliso ei ole vielä niin kiinnostunut osakesijoittamisesta että haluaisi avata oman. Lapsille ajattelin jossain vaiheessa myös avata osakesäästötilit kunhan ensin tutustun itse sen käyttöön.
Ajatus lähti siitä-> kunhan olemme maksaneet pienemmän asuntolainan* pois niin voisimme jättää molemmat omat 5000€ puskurit pankkiin ja ylimääräisiä rahoja voisimme sijoittaa osakesäästötilille joka olisi yhteinen. Tavoite saada se 50 000 euroa täyteen. Kiirettä emme pidä, koska lapset on kuitenkin sen ikäisiä että harrastukset, vaatteet ja eläminen vie osansa ja haluamme panostaa siihen että heillä on kaikkea mitä tarvitsevat. Onneksi lapset ovat hyvin tietoisia rahan käytöstä ja melkein yhtä pihejä kuin vanhemmat. ;) Tarkoitus on että jos jotain tarvitaan niin ostetaan hyvää ja kestävää, luontoa kunnioittaen ja jätetään turha krääsä ja tavara ostamatta. Esimerkkinä pakko sanoa että harkitsin älykellon ostoa varmaan reilun vuoden ennenkun tein päätöksen ostaa sen ja pakko myöntää että tämä on ollut kannattava ja hyvä ostos. Siitä on tosi paljon hyötyä liikkumisen motivointiin, unen seurantaan ja stressitason minimoimiseen. Ja auto on sellainen että vaikka autokuume välillä iskee ja kovasti niin silti yritämme ajaa meidän toyotan loppuun asti ja vasta sitten ostamme "uuden" käytetyn auton. Autoa tarvitsemme niin vähän että olisi hölmöä maksaa autosta joka seisoo vaan pihalla. Tarvitsemme autoa vain kun käymme isommat ostokset kaupasta kerran viikossa, vanhimman lapsen harrastukseen vientiin kerran viikossa ja kun käymme kotipuolessa sukulaisia tapaamassa. Muutaman vuoden päästä tytär pääsee itse mopolla tallille. Eli aika vähällä käytöllä auto on. Töihin minä menen pyörällä/kävellen (työmatka n. 1km) ja puoliso kävellen (työmatka n.3km).
*pienempi asuntolaina on siitä syystä että aikoinaan vuonna 2007 ostimme omakotitalon, johon aloitimme tekemään pientä pintaremonttia, talo oli 1960-luvulta. Sitä varten olimme saaneet lainan ja olimme maksaneet talosta käsirahan. No, selvisi heti alkuun että talossa on home-ongelma, suoraan sanottuna sieniä kasvoi purettujen seinien sisällä. Onneksi emme olleet ehtineet muuttaa taloon vaan asuimme edelleen meidän kerrostalokolmiossa. Tässä vaiheessa meillä oli yksi pienokainen ja toinen ilmoitti tulostaan syksyllä 2007. Tästä pikakelauksella monien kuukausien jälkeen saimme lakimiesten välityksellä yhteisen päätöksen että talo myydään tontin hinnalla ja näin haimme lisää lainaa "tämä on se isompi laina" että saimme rakennettua uuden omakotitalon haluamallemme tontille. Uusi koti rakentui pikavauhtia puolessa vuodessa siitä kun entinen talo oli purettu pois. Uuteen kotiin pääsimme muuttamaan joulukuussa 2008. Lainaa tonttiin ja taloon oli 250 000€(sisältää pienemmän ja isomman asuntolainan). Kerrostaloasunto jätettiin vuokralle ja myöhemmin myytiin se pois. Voittoa kerrostalosta jäi reilu 20 000€. Tätä rahaa käytimme mm. pihojen kunnostamiseen ja lämpimän autotallin/varastotilojen tekoon. Tällä hetkellä lainaa on jäljellä enää 120 000€ ja menee alle 100 000€ kun pienempi asuntolaina on maksettu pois. Hyvältä tuntuu!
Tulipas rönsyilevä ajatusten purku... Mutta näitä on mukava vuosien päästä sitten lukea miten hommat on edennyt ja mitä päässä on liikkunut. :D
Kaunista sunnuntaita kaikille! Toivoo Eevis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti